maanantai 31. joulukuuta 2018

Meidän joulua 2018...


Kuten jo täällä kerroinkin niin meitä kohtasi suuri suru kun jouluaaton vastaisena yönä meidän rakas vanha-herra Leevi nukkui pois...

Se tietenkin varjosti koko joulun aikaa ja vaikealta tuntuu edelleen.
Leevi oli perheenjäsen, rakas ystävä ja rakas lemmikki.
Sairastuin vuonna 2000 toisen kerran masennukseen ja muistan kun 2001 terapeutin kanssa oli puhetta "terapia-kissasta" ja kesällä 2001 alkoi minun ja Leevin yhteinen taival.

Viikko on kulunut hänen poismenostaan, eikä siihen millään meinaa tottua.
Vähän väliä sitä katsoo että missä se kissa on ja luulee jopa näkevänsä hänet.

No, minä annan itselleni aikaa.


Jouluna ei tullut edes paljon kuvattua, -osa kuvista on ennen joulua ja osa vähän jälkeen.

Me vietimme aaton meidän äidin luona isolla porukalla.
Minut on aina joulu jotenkin herkistänyt mutta pojan ja isän poismenojen jälkeen on itku ollut todella herkässä. Suru ja ikävä on eritavalla läsnä kuin muulloin.

Tämä joulu oli kuitenkin ihana ja siihen "suurin syy" on siskoni vanhimman tyttären, minun kummityttöni pieni ihana Sofia tytär.








Ruokapöydän ääressä meitä oli 11, minun poikani ja miniäni eivät ehtineet jäämään syömään.


Me olimme lauantaina mieheni kanssa auttaneet äitiä joulusiivouksessa, mies oli kaatanut kuusen äidin pihalta ja yhdessä mieheni kanssa koristelimme sen.
Äiti kaatui syksyllä ja mursi kätensä joka ei ole vielä kunnossa.





Meidän jouluumme kuului myös siskoni keskimmäisen tyttären koira Otto.





Oman kuusen olimme koristelleet perjantaina.




Laitan tähän nyt sekalaisessa järjestyksessä joulun ajan kuvia.
Laatu on huono sillä on ollut niin pimeää ja harmaata, -eikä kännykällä nyt ihan priima kuvia niissä olosuhteissa saa.



























 Tekemiäni havukransseja.





Niin ja ompelin kummitytölleni ja tyttärelleen Sofialle pitkät tonttulakit sekä Sofialle vielä tuollaisen tylli-tafti-pitsihameen.


Tässä vielä viimeinen kuva Leevistä.
Olimme siivouksen (jonka meillä teki mies kun minulla oli niitä vanhusten luona olevia siivouksia) jälkeen laittaneet uuden maton ruokailutilan lattialle ja sekös vanhaa herraa jaksoi vähän kiinnostaa.


Tämä vuosi alkaa olla lopuillaan.
Minulla on tänään syntymäpäivät mutta en jaksanut kutsua vieraita.
Poikani ja miniä kävivät eilen etukäteen ja toivat ihanan tuoksu-lahjan!
Tarkka miniäni oli kuullut minun joskus puhuvan että hajuvesi on loppu ja sain ihanan setin jossa oli myös bodylotion.

Me vietämme miehen kanssa illan kahdestaan, syömme, katselemme telkkaria, ehkä pelaamme jotakin ja perinteisesti menemme puolenyön aikaan ulos katsomaan lähialueen raketteja. Jos näkyvät. -on luvattu kovaa lumi/räntäsadetta.

Tämä joulu blogi sulkeutuu tältä vuodelta mutta edelleen jatkan normi-blogin Titin Blogi puolella.




Toivotan kaikille ihanaa tätä uuden vuoden iltaa ja 
kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle 2019




 

torstai 27. joulukuuta 2018

Surua jouluna...


Menee varmaan jonkin aikaa ennenkuin jaksan tehdä päivitystä meidän joulunajasta...

Rakas vanha-herramme Leevi nukkui iki-uneen aaton vastaisena yönä.💔
Onneksi olimme hereillä ja saimme olla hänen vierellään.
Leevillä oli ikää jo 17v ja 7kk joten tämä oli odotettavissa.
Olimmehan me huomanneet että ikä painoi jo, -mutta yllätyksenä se tuli silti.
Meillä oli pitkä yhteinen taival ja rakkautta ei häneltä puuttunut.
Ikuisesti on sydämessäni...🐾



sunnuntai 23. joulukuuta 2018

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Joulun tunnelmaa etsimässä -menneen ajan joulumarkkinoilla ja museolla...


Meillä ei edelleenkään ole kaikkea jouluista laitettu, -esim. verhoja en ole vielä vaihtanut.
Syystä että: ompelukset ja askartelut on yhä levitettynä ruokailutilan pöydälle...😂
Teen aina kun jaksan ja saan inspiraaation, enkä siksi viitsi välillä siivota niitä pois.
Järkevämpää (ja siistimpää) olisi tehdä kaikki työhuoneessa, mutta tuossa saan samalla toisella silmällä katsella telkkua.
Viimeisimpiä ompeluksia tein tänään(kin), jotakin vielä olisi.
Pari havukranssia lisää on suunnitelmissa.
En stressaa, joulunaikana olemme mieheni kanssa kahden, -poika ja miniä käyvät kyllä.
En enää viime vuosiana ole siivonnut hullun lailla kuten joskus nuorempana.
Nyt kun minulla on tuo osa-aikatyö niin sekin vie aikaa. Tulevalla viikolla on joka päivälle siivouskeikka vanhusten luona. Ovat aamupäivällä ja niissä menee 2-4 tuntia joten sen jälkeen ehtii vielä touhuta omassa kodissakin.

Joulu ei ole vuoden 2008 jälkeen enää ollut entisensä.
Kun esikoiseni menehtyi niin kaikki muuttui ja joulu on vaikeaa aikaa.
Pieniä kauniita juttuja teen sillä niistä saan vähän iloa.

Ulkona ja kasvihuoneissa on laitettu yhtä sun toista.












Tekokukista en ole koskaan tykännyt, mutta koska olen joskus tällaisen valkoisen joulutähden hankkinut kasvihuoneeseen niin nyt päätin sen sinne laittaa.







Kummityttöni tilasi itselleen ja pienelle Sofia tyttärelleen pitkät tonttulakit.


Tontut ja enkelit on tältä vuodelta tehty.




Minullla oli kirppispöytä Virkkalan Kirppiksellä (loppuu huomenna) ja sinnekin vein monenlaista.
Osa meni jo ennenkuin ehdin kirppikselle viedä.


Koriste/sisustus-saippuoita.



Sisällä minulla on tekohavukransseja sillä oikeat alkavat niin pian varista.




Keräsin syksyllä yhdestä puutarhasta punaisia omenoita ja pakkasin sanomalehden sisälle odottamaan joulua. Innostuin tekemään asetelmaa niistä.





Enkelikello on otettu esille.


Mies paistoi eilen illalla pipareita ja tänään aloitin aamun niillä.


Kävittekö Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoilla?
Me kävimme eilen lauantaina mieheni kanssa.
Tungos oli taas melkoinen. Ilma oli hyvä, -lunta ei meillä ole mutta kuivaa ja pientä pakkasta oli.
On tullut joskus vesisateessakin joulumarkkinoilla käytyä.
Emme ostaneet mitään ja kiersimmekin vain vähän puolihuolimattomasti.
Kumpikaan ei tykkää väenpaljoudesta ja monen kojun edessä oli niin paljon ihmisiä ettei voinut olla ihan varma että mitä siellä myytiin.
Ystäviä tietenkin kävimme moikkaamassa.
Josefiinan Aitan Iiris oli ostanut minulta myyntiin tekemiäni joulusukkia.
Ja hän oli ostanut minun kirppispöydästäni myös ihanat punaiset luistimet jotka koristivat hänen kojuaan.




Myös ystäväni Mia oli myymässä upeita neulomiaan sukkia.


Väenpaljoudesta huolimatta markkinoilla oli ihana tunnelma.
Kävimme myös Lohjan Museolla ja totesimme mieheni kanssa että siitä taisimme tykätä jopa vähän enemmän kuin markkinoista.







Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!💖