maanantai 16. marraskuuta 2015

Ompeluterapiaa...


Maailmalla on tapahtunut järkyttäviä...
Ei ole varmaan kuin reilu viikko kun sanoin siskolleni, että aletaanko suunnitella taas Pariisin matkaa... -nyt ei kyllä tee edes mieli.


Kukahan siirtää meillä kellon viisareita... -eteenpäin!
Aika tuntuu kuluvan todella nopeasti!

Minut nuo jouluompelukset vievät mennessään aina näin joulun alla, -niistä kun tuli henkireikäni esikoispoikani menehtymisen jälkeen.
Joulusukat ja tuoksupussukat ovat niitä joita eniten tykkään tehdä.

Löysin eilen kivaa "pallollisen väristä" kangasta.
Täytyy ihan kertoa pieni tarina tuon pallollisen värisen kankaan takaa!
Kun aikoinaan opiskelin ompelijaksi ja piti kirjoittaa joku aineen tapainen (sen tarkemmin en enää muista) niin kirjoitin mm. kankaiden väreistä.
Opettaja korjasi kirjoitustani, ettei ole olemassa `pallollisen väristä`...
Tuo jäänyt meille sellaiseksi sisäpiirin vitsiksi, äitini, siskoni sekä hänen tyttäriensä kanssa (jotka ovat siis tarinan kuulleet myöhemmin).
Eilenkin soitin heti äidille ja kerroin löytäneeni kivaa pallollisen väristä kangsta.
Pitihän se sitten vielä iltasella ensimmäinen sukkakin siitä ommella.
Laitoin kuvan Fb:n niin siskoni heti kommentoi miten kivannäköistä pallollisen väristä kangasta olin löytänyt, -ja tyttärensä peukutti tätä kommenttia!
Siskoni jo varasikin sukkasen itselleen!

Eikö olekin suloinen kangas, punaisella pohjalla pellavan värisiä palloja. 
Laitoin yläreunaan pellavan väristä pitsiä, pellavaisen ripustuslenkin ja punaisen napin. Tykkään!





Taivaspoikani + Kuopus-poikani ystävä tilasi minulta myös muutaman sukan.


En ole ehtinyt/jaksanut paneutua näiden kuvaamiseen, räpsin vain jotakin kun kuvaan aina kaikki tekeleeni.





 


Nämä ovat kierrätysompelua, -kauniista kirjotusta verhosta tehty.


Löysin kätköistäni harmaata pellavaa (kuva ei tee värille oikeutta) ja poron kuvat näyttivät tosi hyvältä siinä.




Muutaman sydämen tein, -niitä on kiva antaa vaikka joulukukan asemasta.







Ihana mieheni käytti minua jokin aika sitten Sinooperissa sekä Ikeassa.
Hirveästi en ostellut, onhan noita ompelu- ja askartelutarvikkeita ennestäänkin...
Tosin Sinooperi on liike josta ei koskaan pääse ihan tyhjin käsin tai vain pikku summalla ulos...
Mutta nautin katsella jouluisia juttuja. 






Leikkoamaryllis auringon paisteessa.




Eilen poltin kynttilää Pariisin iskuissa menehtyneiden muistoksi.
Eiffelin siskoni osti minulle kun kävivät tyttäriensä kanssa silloin Pariisin matkallamme ihan siellä ylhäällä. Minä en uskaltanut -itketti jo alhaalla pelkkä ajatuskin- pelkään korkeita paikkoja.





Mukavaa ja rauhaisaa alkanutta viikkoa kaikille! 
Minä taidan siirtyä ompelukoneen ääreen, -olen niin innoissani tuosta pallollisen värisestä kankaasta että seuraava sukka odottaa jo leikattuna.



6 kommenttia:

  1. Kyllä on kaunista pallollisen väristä kangasta. Sopii hyvin joulusukkaan!
    Ihania kuvia jälleen. Näistä tulee aina niin hyvälle mielelle ja ne piristävät minua kaiken tämän arjen keskellä. Tällä kertaa tuntuu niin kovasti raskaalta tämä marraskuu, mutta ehkä annan itselleni taas luvan väsyä kun poikien armeija alkaa olla ohi. Koko vuosi on pitänyt olla reipas ja tsempata poikaa kestämään se rääkki. Hän kun ei vain ole lainkaan sosiaalinen tyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari ihanainen, sanasi lämmittävät todella mieltäni!♡
      Voin kuvitella miltä sinusta äitinä tuntuu tuo armeija aika.
      Itse aikoinaan sanoin kun Esikoiseni piti mennä armeijaan tammikuussa 2009 että en päästä häntä. "Uhkasin" laittaa kirjeen jollekkin sota herralle, että minä en halua poikani sinne lähtevän. No ei lähtenyt, -menehtyi silloin toukokuussa -08...
      Kuopukseni on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä, joten olen iloinen ettei minun ole tarviinut sitä kokea. Voimia sinulle ystävä rakas!♡

      Poista
  2. Voi miten ahkera olet ollut, Titti! Ja niin kaunista jälkeä ja jouluista tunnelmaa on syntynyt. Töissä on taas meneillään syksyn kiireet ja ne vievät kyllä kaikki voimat. Vaikka kotona haluaisikin jo nauttia tunnelmallisesta joulun odotuksesta, niin ei vain jaksa ja ehdi vielä joulua valmistella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi!♡
      Minulla näin Vapaaherrattarena ei ole muutakuin aikaa niin tuleehan sitä jotakin tehtyä, -mutta edelleen on päiviä jolloin en jaksa tehdä yhtään mitään...

      Poista