lauantai 8. joulukuuta 2018

Joulu hiipii meille...


Pikkuhiljaa alkaa kotiin tulla jouluista ilmettä.
Enemmänkin ehkä olisin jo laittanut mutta kun ompelukset ja askartelut on usein levitettynä ruokailutilan pöydälle niin ei hirveästi ole tehnyt mieli vielä laittaa.
Työhuonekin olisi, mutta tykkään tehdä ison ruokapöydän ääressä ja katsella vaikka telkkaria toisella silmällä.

Pieniä asetelmia on kiva laittaa, -vaihtavat paikkaa ja muotoaan.

















Syksyllä päätin etten tänä vuonna ompele kun ei oikein jaksa, mutta kun tuttavat alkoivat kysellä niin enhän minä sanonut ei.
Viimevuotisia oli vielä joitakin, mutta esim. tonttuja ei ollut yhtään.






Joulusukkia oli muutama jäljellä mutta lisäähän niitä piti tehdä.






Olin ajatellut että ostan tänä vuonna kortit, mutta tein kuitenkin taas itse.
Vaikka mieli on masentunut, niin kun vain pääsee tekemisen alkuun, huomaa taas kuinka ihanaa se on. Joulumusiikit korvilla -ja isäntä toi pientä välipalaa.



Jouluista fiilistä olen hakenut mm. täällä meillä Lohjalla olleesta Ojamon kartanon joulutapahtumasta.
Parasta siinä oli se että olin siellä mieheni, siskoni ja hänen vanhimman tyttären perheen kanssa.
Nautin kun sain nähdä pienen Sofian ilon ja innon.
Itsenäisyyspäivänä olimme siskoni ja hänen kahden vanhimman tyttären (lapsineen) kanssa Helsingissä.
Kampissa oli joulumarkkinat, sieltä kävelimme katsomaan Stockmannin jouluikkunoita.
Kävimme syömässä, katselimme katusoittajaa ja kävelimme Senaatintorille Tuomaan markkinoille. Reissu tehtiin lasten ehdoilla n.kaksi ja puoli vuotiaiden Sofian ja Veikon!
Rakastan näitä pieniä niin paljon! Aina kun mahdollisuus on niin haluan viettää aikaa heidän kanssaan. Ja tiedän (näen/huomaan) että hekin rakastavat Tittiä.💕

Joulu tulee nopeasti ja yritän ehtiä/jaksaa vielä päivittää täällä.

Nyt on myös tuo normi blogini päivitetty.