lauantai 23. joulukuuta 2017

Ei tullut joulustressiä...


Edellisessä päivityksessä mietin tuleeko joulustani stressiä jos en siivoa katosta lattiaan yms.
Ei tullut, -se jäi viime viikonloppuna mökille.
Siitä enemmän normi Blogissani.
Me rauhoitumme Joulun viettoon.
Koti on joulu-lookissaan ja tunnelma siinä on tärkein, ei se onko joka nurkka puunattu.
Minun ollessani siskon kanssa siellä mökkilomalla mies oli toiveestani vähän siivonnut, mm. pessyt saunan.
Joulut ovat minulle aina vaikeita, -tämä on kymmenes joulu ilman Esikois-poikaani...
Suru ja ikävä on normaalia enemmän pinnassa ja itku herkässä.

Jouluompelukset on tehty, sisko tilasi vähän vanhemman tonttu-pariskunnan.
Siskon kahden tyttären lapset, noin puolitoista vuotiaat Sofia ja Veikko saavat joululahjaksi Titin tekemät tontut.

Kuvien laatu on huono, suurinosa on otettu kännykällä. Toiseen kameraani on tullut jokin vika.



Veikko saa tuon poikatontun ja Sofia tyttötontun.





Joululahjat paketoitu (kuvanottohetkellä ei ollut vielä ihan kaikki).



Muutamia kuvia meidän joululookista.











Sain mieheltäni kauniin kukka-korin ja tämän lisäksi ihan pelkän valkoisen joulutähden, tuuhea ja monihaarainen.


Ulos olen laittanut uutta ilmettä.






Olen tehnyt pari havukranssia, toisen vein Taivaspojan haudalle.
Sen sisälle vien huomenna sinisiä hyasintteja.









Leevi (16v) odottaa myös joulua...







Me toivotamme teille kaikille ihanaa, rauhaisaa ja tunnelmallista Joulua!



sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Stressiäkö joulusta...


Ompelukset on vieläkin kesken...
Tein erään kaverini tilaaman tonttu pariskunnan ja vannoin että tänä vuonna en ompele enää yhtään.
Kun siskoni näki kuvat tästä pariskunnasta niin hän kysyi tekisinkö hänellekkin, -no tietenkin minä teen!







Isäntä teki silmälasit jotka maalasin hopealla.






Tältä näyttivät jossakin vaiheessa, -tuo poikatonttu näytti ihan Kekkoselta.
Ja itseasiassa siitä tuli mieleeni hiukan myös oma isäni, hän piti aina ruutupaitaa, vanhempana vähähiuksinen ja silmälasit. Voi kuinka tulikaan taas häntä niin ikävä...♥




Siitä johtuen että ompelukset on vielä vähän kesken niin koti on sekainen enkä ole laittanut vielä(kään)joulua sen suuremmin. En sitä Esikois-pojan kuoleman jälkeen kyllä ole muutenkaan tehnyt, hyvin hillittyä on ollut.
Minua kyllä vähän harmittaa...
Ompelu motivaatiotakin kun joutuu vähän odottelemaan, -miten minusta on tullut näin laiska!!

Mietin että ensi viikon aikana on laitettava koti kuntoon ja joulu-look paikalleen!
Joululeipomiset jätän tänä vuonna, me kun olemme kahden ja molemmilla diabetes niin en viitsi leipoa. Leivon sitten uudeksi vuodeksi jos saan synttärivieraita.
Ruuasta en myöskään stressaa, -enää ei kaikki tarvitse olla itsetehtyä.

Olemme lähdössä siskoni kanssa ensi viikonloppuna mökille. Pidennetty viikonloppu ihanalla mökillä (suht lähellä) jossa siskoni on pari kertaa ollut syksyn aikana.
Minä kun näin kuvia sieltä niin halusin myös ehdottomasti sinne!
Tarkoitus on rentoutua ennen joulun H-hetkeä.
Mietin että jos en saa kotia siiheksi kuntoon niin en kyllä osaa rentoutua tuolla mökillä vaan stressaan tekemättömiä töitä!
Siis oikeasti... Luulisi ihmisellä olevan suurempiakin murheita kuin se onko koti puunattu jouluksi!
Mutta sitä kun vain on lapsuudesta tottunut, että jouluna koti siivotaan ja laitetaan kauniiksi koristeineen ja kuusineen.
Onneksi olen vuosien saatossa oppinut siihen että katosta lattiaan ei tarvitse enää siivota eikä myöskään kaappeja.
Me olemme taas todennäköisesti aaton kahdestaan miehen kanssa, Tapaninpäivänä varmaan poikani ja miniäni tulevat. Käyvät kyllä jouluaattonakin.
Muistan pojan kuoleman jälkeen kun ymmärsin että se joulu tulee vaikkei yhtään siivoisi ja laittaisi.
Kyllähän ne ulkoiset puitteet merkitsevät paljon, mutta eiköhän se mielentila kuitenkin ole se tärkein juttu. Minun joulunihan eivät koskaan ole enää sellaiset kuin ennen...

Olen minä vähän jotakin laittanut, mutta en ole siivonnut, pessyt ikkunoita ja vaihtanut jouluverhoja (yleensä minulla on ne jo tässä vaiheessa). Mutta koitan olla itselleni armollinen, -ikkunoita ei ole pakko pestä (eikä saunaa ja kylppäriä...).






Havuhommiakin on pitänyt tehdä...
Meillä tässä lähistöllä on kaadettu suuret määrät metsää uuden liittymän tieltä ja haimme jokin aika sitten mieheni kanssa sieltä havuja.



Mies on viikonlopun töissä ja eilen ompelun jälkeen nautin ihanista löylyistä...





Loppuun vielä esittelen teille suloisen löytöni.
Olimme yhtenä päivänä autoajelulla, ja mieheni kun tietää että tykkään käydä kirpparilla niin vei minut Hankoon kirppiskierrokselle.
Vanha bambi.




Toivotan teille kaikille ihanaa alkavaa viikkoa.
En tiedä tuleeko mieheni vielä huomenna kotiin, mutta minä yritän heti aamusta jatkaa ompeluksiani ja sitten ennen perjantaita saada kotiin joulu-lookkia!

Palaillaan! 

 


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 vuotta, -Itsenäisyyspäivä...


Tänään juhlitaan 100 vuotiasta kotimaatamme.
Onnittelen ja olen kiitollinen!♥

Käytyämme Taivaspojan ja isäni haudoilla mieheni vei minut toiselle hautausmaalle (itse hän ei tullut kun oli kurkku kipeä) jossa kummityttöni oli yhtenä vapaaehtoisena kunniavartiostossa sankarihaudoilla.
Kyllä siinä oli Titillä pala kurkussa ja silmät kosteina...
Kiertelin välillä hetken kummityttöni tyttären Sofian kanssa vähän hautatsmaalla.
Mumma ja Vaari jäivät katsomaan seppeleen laskua sekä esikois tytärtään siellä sodassa kaatuneen Paavon haudalla.♥
Meillä täällä ei kaikilta osin toteutunut se että kunniavartiostossa oleva nuori seisoisi samanikäisen kaatuneen haudalla, -kummityttöni seisoi 18 vuotiaan haudalla ja hän itse on yli kolmekymppinen.

Toivotan kaikille teille lukijoilleni mukavaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivän iltaa!







Täytyy vielä laittaa kuva, kun äidin olohuoneen ikkunalla kukkii mansikka.😊🍓




perjantai 1. joulukuuta 2017

Jouluisia ompeluksia, asetelmia ja löytöjä...


Ihan ensin täytyy mainita että kuvat eivät ole kovin hyviä, -on niin hämärää ettei oikein onnistu ja osa on otettu kännykällä.

Jouluompelukseni ovat loppusuoralla, -yksi ystävä tilasi vielä tonttupariskunnan joten sen teen jossakin välissä. Saattaahan sitä joku vielä jotakin kysellä.

Tontut ja enkelit ovat matkanneet pois...









Tonttulakkeja tein myös.
Tämän tilasi siskoni keskimmäinen tyttö heidän pienelle Veikko-pojalle.





Ompelen tonttulakit trikoosta, mutta koska minulla oli tällaista puuvilla kangasta niin tein niistäkin tonttulakit.





On ollut mukava ommella ja kuunnella Jouluradiota jonka mies minulle etsi, -hänellä itselläänkin soi autossa Jouluradio. Se on kiva kun ei tule mainoksia eikä mitään puhetta.





Viikonloppu aamuina tai kun mies lähtee myöhemmin töihin niin hän on sytyttänyt takkaan tulen ja laittanut kynttilöitä palamaan.






Tunnelma on ihana.




Myös muutamia joulusukkia olen taas tänäkin vuonna tehnyt.










Ostin jokin aika sitten Lidlistä ihanan kukkakimpun.





Tämän tason päällä on vaihtelua...


Pihalla katoksen alla on tällainen asetelma, sekin vaihtelee (meillä ei pakettiauto mahdu katoksen alle).
Tuo vanha ovi on ollut autotallissa ja minun piti kesällä vähän sitä siistiä mutta se jäi...
Laitoin siihen ensin tuollaisen pienen teko-havukranssin, -vaikken niistä erityisemmin pidä.
Taidan laittaa sen toisen kasvihuoneen oveen missä on ollut muinakin vuosina.
Vaihdoin tähän oveen kirppikseltä löytämäni käpykranssin, -maksoi vain 5€, ei kannattanut alkaa itse tekemään. Enkä olisi noin nättiä osannut edes tehdä!



Kirppislöytö -ihana sellainen- ovat myös nämä kauniit punaiset luistimet.
En osaa luistella, mutta koristeeksi ne ostinkin.







Nämä punaiset monot (kirppikseltä myös) minulla on ollut jo monta vuotta.





Tämän ihanan Tonttu perheen löysin myös samalla kun nuo luistimet.
(tonttuovi on vain kuvausrekvisiittaa, on lehden välissä tullut pahvinen ovi).



Oikein mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtia kaikille teille!