Tulin vielä tekemään päivityksen joulun vietostani.
Minulle joulu on ollut vaikeaa Esikoisen kuoleman jälkeen, vuodesta 2008.
Ahdistus, suru ja ikävä alkaa jo marraskuussa.
Sitä ei vain pysty estämään.
En haluaisi viettää jouluja yksin, ja herra H pelastikin minut siltä tänäkin vuonna.
Hän tuli luokseni Lohjalle aatonaattona.
Aattona aamupäivällä menin pojan perheen luo vähäksi aikaa.
Niin hyvä mieli jäi siitä; oli ihana tunnelma.
Mummin rakkaat tyttöset olivat punaisissa juhlamekoissaan ja minun tekemissä tonttulakeissa.😍
Sain leikkiä ja pitää pienempää sylissäni.💕
Otimme glögiä ja ihania heidän leipomiaan herkkuja.
Alkuillasta aattona kävelimme hautausmaalle.
Söimme tietenkin hyvin.
Joulupäivänä lähdimme tänne Hankoon.
Lunta täällä on tosi vähän.
Kun kävin Tapaninpäivän jälkeen joulupolulla niin silloin oli vähän satanut, mutta nyt nekin sulaneet pois.
Täällä oli ennen joulua tuhottu joulupolkua rankalla kädellä.
Jätän kertomatta ajatukseni siitä ja sen tekijöistä, -se ei ole painokelpoista tekstiä...
Onneksi kaupunkilaisten yhteistyöllä sitä saatiin hyvin korjattua ja minäkin pääsin siitä iloitsemaan.
Olen nauttinut täällä olostani.
Ei stressiä mistään, herra H on huolehtinut lähes kaikesta.
Kun hän on ollut töissä niin olen käynyt kävelyllä ja levännyt.
Ruokaa toki tehnyt joulun jälkeen ja siivonnut.😊
Joskus tammikuun aikana menen omaan kotiin.
Ihanaa kun joulunpyhät on ohi...
Tänään vielä vähän juhlitaan, sillä täytän tänään 60v.
No, meidän juhlinta on kyllä hyvin pienimuotoista.
Teemme vähän hyvää syötävää illaksi, ehkä käymme lasillisella jossakin ja jos vielä jaksamme niin menemme ulos katsomaan ilotulitusraketteja.
Kuvassa onnellinen Mummi katselee juuri saamiaan kuvia rakkaista lapsenlapsista.😍
Kiitän lämpimästi kaikkia teitä jotka olette täällä käyneet näitä postauksiani katsomassa.
Viettäkää ihana vuodenvaihtuminen ja
TOIVOTAN KAIKKEA HYVÄÄ, ILOA, ONNEA JA TERVEYTTÄ
TULEVALLE VUODELLE 2023!
